luumaki
Tämän hammastahnan on kliinisesti todettu vähentävän plakkia ja valkaisevan hammaskiillettä. Ja kuten saatat huomata, sitä käyttää myös tämä isotissinen ja leikelty blondi!

 

 

Verta ja pornoa. Elämme maailmassa, jossa alastomuutta ja vääristyneitä kauneusihanteita ei voi paeta. Jatkuva seksillä myynti herättää itselleni kysymyksen: milloin pornosta tulee niin normaalia, ettei sillä voi ostaa enää asiakkaita? Kun ihmiskunta eli kristillisten arvojen ja soveliaisuuden aikakautta, nuorten pojankloppien ja yksinäisten miesparkojen ei auttanut kuin hakata palleja pöydänkulmaan, jos naisenhimo yllätti. Jossain vaiheessa keksittiin prostituutio, mutta Suomessa se ei ole koskaan ollut erityisen toimiva bisnes: suomalaiset ovat hiljaista porukkaa, ja sosiaalisten tilanteiden hankkiminen rahalla maksaen ei ole tyypillistä meille. Sitten tulivat pornolehdet. Niistä oppikoulun pojat puhuivat päivät pitkät, ja jos joku sellaisen käsiinsä sai, pystyi hän vaikkapa käymään vuokrabisnestä sillä.

Sitten joku keksi internetin, eikä mikään ollut enää ennallaan.  Nykyisin vanhempien ei tarvitse paljoa lapsukaisille kukista ja mehiläisistä kertoa, kun Facebook ja Iltalehti tekevät sen heidän puolestaan. Vaikka iltalehtien uutisointi on usein kiitettävän objektiivista, nopeaa ja monipuolista, etusivulle pääsevät aina Sabina Särkän villit rantakuvat ja Jennifer Lopezin vauvamaha. Hauskaa on se, että Sabina nimenä on aika paljon mielikuvia herättävä. Tuntuu siltä, että kyseisen kaunotar on kasvatettu ristiäisistä saakka olemaan julkisesti alasti. Mielestäni on melko kyseenalaista, että tosi-TV-blondien isät seuraavat ylpeinä, kuinka Viidakon tähtösissä kissatappelut kiihtyvät kiihtymistään. Ja siinä missä 80-luvun naiset ovat nykyisin lähinnä käveleviä sukupuolielintelineitä, olen huolestunut siitä, minkälaisia nuoria aikuisia täältä löytyy, kun nämä nykyiset Temptation island -pyrkyrit ovat unholassa. Vaikka vanhanaikaisetkin siveysarvot ovat puistattavia kaikkine sokeutumiskirouksineen, korkokengissä ala-asteen diskossa twerkkaavat tytsyt ovat jotain ennennäkemättömän hirveää.

Kun kerta iltapäivälehtien kansissa venkoilee Tallinnassa kisakuntoon pumpattuja nuoria neitoja, niin mistä naiset saavat silmänilonsa? Jostain syystä viime vuosikymmeninä tapahtunut seksuaalinen esineellistyminen on koskenut vain naisia, ja miespuolisia seksisymboleja ovat he, jotka seisoskelevat puku päällä tai omaavat miellyttävät hiukset tai silmät. Vaikka en mikään länsimaalaisen äärifeminismin innokas kannattaja olekaan, vaatisin kyllä tasa-arvoa lehdistön ja mainostajien pehmopornopolitiikkaan. Täydellä heteromiehen statuksella voisin sanoa, että Viidakon tähtöset tarvitsee miesversion, josta naiset saisivat muutakin silmäniloa kuin justinbiebereitä ja harrystylesejä: siis miehiä.

Monissa urheilutapahtumissa – kuten kilpa-ajoissa ja jääkiekko-otteluissa – esiintyy paljastavissa asuissa keikoilevia nuoria naisia. Tämä on ilmeisesti tarkoitettu elämänilon lähteeksi vanhemman kansan miesedustajille. Mutta eivätkös nämä ehtoopuolen patut tule jäähalliin katsomaan peliä? Omien kokemuksieni perusteella voisin veikata, että SaiPa-kaulahuiveihin sonnustautuneet ikifanit pääsevät tunnelmaan ja saavat täyden urheilutapahtumakokemuksen ilman cheerleadereitäkin. Kenelle nämä tyttelit sitten esiintyvät, ja minkä aivoituksen perusteella heille maksetaan? Siihen minä en voi vastata, niin käsittämätön konsepti koko cheerleading on.

Mielestäni on erittäin hieno asia, että seksipitoista materiaalia on sille kuuluvissa paikoissa. En tietenkään väitä, että alusvaatemainoksissa annettava vihjaileva mielikuva olisi väärin, sikäli kun seksikkyyteen alusvaatteilla pyritään. Toki Minimanin alennusrintsikoiden mainoksista puuttuu seksi, koska se ei ole oleellista. Niiden ostajat ovat ehkä enemmän niitä käytännön ihmisiä. Mutta se, että hikoileva, puolialasti oleva nainen nappaa treenisession jälkeen Gainomax-purkin käteensä ja kaataa sitä päälleen, on tuotteen täydellistä erottamista.

Millaisia mainoksien sitten pitäisi olla? Se on hyvä kysymys, mutta ainakin yhden varoittavan esimerkin voin antaa – jogurttimainokset. Niiden näyttelijät ovat niin huonoja, ettei heillä olisi mitään asiaa edes Salattujen elämien koekuvauksiin. Jogurttimainoksien kulun kaikki tietävät: maha on taas kipeä, elämä ei suju, mutta Activia auttaa. Näissä myötähäpeäpläjäyksissä on sitä hakemaani asiallisuutta, mutta kyllä mainoksessa on jokin pointti oltava. Ehkäpä tässä on syy seksillä myymiseen: hauskat tai muuten vaan ovelat sanankäänteet on kaikki käytetty, ja mainostoimistojen ainoa jäljelle jäävä vaihtoehto on laittaa ruutuun perse ja teksti: Kauppisen maansiirtofirma.

Kuten suuresti ihailemani kirjailija Tuomas Kyrö aikoinaan sanoi, ennen kaikki oli paremmin. Naisensaannin pitäisi olla saavutus, eikä klikkauksen päässä. Seksin ollessa helposti saatavissa miehen ei tarvitse enää keskittyä käyttäytymiseensä tai ulkonäköönsä, ja vaikutuksia tulevaisuuden yhteiskuntaan voimme vain arvailla. Jännä ajatus, että ihmiskunta pilaa itsensä seksillä.